Hesarin sivulta C12 löytyy tänään (30.5.2010) Merja Ojansivun juttu, jossa muutamia ajatuksia onnellisuudesta ja yrittäjyydestä (pdf-versio). Artikkelin kuva on Liisa Takalan käsialaa.
Päivitykset
Twitter-päivityksiä englanniksi.
Hesarin sivulta C12 löytyy tänään (30.5.2010) Merja Ojansivun juttu, jossa muutamia ajatuksia onnellisuudesta ja yrittäjyydestä (pdf-versio). Artikkelin kuva on Liisa Takalan käsialaa.
Frédéric Bastiatin kuuluisat ja aina yhtä ajankohtaiset kolme esseetä löytyvät nyt yksistä kansista yhdessä Johan Norbergin erinomainen johdannon saattelemana. Kirja näyttäisi olevan edullisin Adlibris ja Bookplus verkkokirjakaupoissa.
Tuntumaa teksteihin voi käydä hakemassa myös Talouden perusteet -sivustolta.
Alla parit lainaukset:
Aikamme harhakuva on rikastuttaa kaikkia yhteiskuntaluokkia toistensa kustannuksella – varkaus tehdään yleiseksi sen järjestämisen varjolla. Laillinen varkaus voidaan nykyään toteuttaa lukemattomalla määrällä keinoja. Tästä seuraa loputon määrä suunnitelmia sen järjestämiseksi: tariffeja, suojelua, etuja, tukia, kannustimia, progressiivista tuloveroa, vapaata koulutusta, oikeutta työhön, oikeutta voittoihin, oikeutta palkkoihin, oikeutta avustuksiin, oikeutta tuotantovälineisiin, korotonta luottoa jne. Ja kaikilla näillä suunnitelmilla on yhteistä laillinen varastaminen, joka saa nimen sosialismi.
Mutta kuinka se [laillinen varastaminen] voidaan tunnistaa? Hyvin helposti. Tarkastellaan, ottaako laki joillekin henkilöille kuuluvaa antaakseen sen toisille, joille se ei kuulu. Katsotaan, suorittaako laki yhden kansalaisen hyödyksi ja toisen haitaksi teon, jota tämä kansalainen ei pystysi suorittamaan syyllistymättä itse rikokseen.
En voi välttää tulemasta seuraavaan päätelmään: maailmassa on liikaa “suuria” ihmisiä – lainsäätäjiä, yhteiskuntasuunnittelijoita, yhteisöjen perustajia, kansojen johtajia, kansakuntien isiä jne. Liian moni ihminen asettaa itsensä ihmiskunnan yläpuolelle hallitakseen ja tukeakseen sitä. Liian moni ihminen tekee siitä ammatin itselleen.
Tohtori Tom G. Palmer selvittää lyhyesti Bastiatin kuuluisan rikotun ikkunan käsitettä:
Professori Paul Cwik käsittelee Vapauden perusteet -luennossaan Bastiatia ja hänen lähestymistapaansa. Luento on tekstitetty suomeksi.
Muutama päivä sitten ilmestyi mainio musiikkivideo, johon päätin tehdä suomenkielisen sanoituksen:
Tässä vielä sanat suomeksi. Alkuperäiset löytyvät tekijöiden sivuilta.
Vuosisata on menty edestakaisin
[Keynes] Haluan ohjata markkinoita,
[Hayek] Haluan ne vapaiksi
On nousu- ja laskusuhdannesykli ja sitä hyvä syy pelätä
[Hayek] Syytä matalia korkoja.
[Keynes] Ei…vaan eläimellisyyttä.
[Keynes laulaa]
John Maynard Keynes, kirjoitti kirjan modernista makrotaloudesta
Mies, jota kaipaat, kun talous on tolaltaan, [woou]
Lama, taantuma, nyt on vastausten aika
Istu alas ja saat opit yhdeltä istumalta
Buumi, vuoden 1929 suuri romahdus
Emme kimmonneet takaisin – taloudesta kuului poksahdus
Pysyvä työttömyys, seurausta jäykistä palkoista
Odottelet paluuta? Todellakin? Kuinka erikoista!
Minulla oli pläni, jota joka tollo ymmärtää
Neuvoni oli simppeli – lisää potkua kokonaiskysyntään!
C, I, G, tekevät kaikki yhdessä Y:n
Huolehdi kokonaisuuden kasvusta, ja katso talous keulii
Vuosisata on menty edestakaisin
[Keynes] Haluan ohjata markkinoita,
[Hayek] Haluan ne vapaiksi
On nousu- ja laskusuhdannesykli ja sitä hyvä syy pelätä
[Hayek] Syytä matalia korkoja.
[Keynes] Ei…vaan eläimellisyyttä.
Katsos, kyse on kaikessa kulutuksesta, kuuntele kilinää kassassa
Kiertovirtaus, pätäkkä on kaikki kaikessa
Joten jos virta hiipuu, syyllä ei ole väliä
Tarvitaan lisää valtion kulutusta, elvytysaika on käsillä
Joten unohda säästäminen, unohda koko käsite
Kuten sanoin, pitkällä juoksulla – olemme kaikki kuolleet
Säästäminen on tuhoa, se on paradoksi nuukuudesta
Älä pidä rahoja taskuissa, tai tämä kasvu ei koskaan kestä…
koska…
Eläimellisyys ajaa bisnestä
Nousu ja lasku, ja on syytä pelätä syitä
Niiden vaikutusta pääomainvestointeihin, tuloihin ja kasvuun
Siksi valtion tulee täyttää aukot elvytyksellä molempiin…
Raha- ja veropolitiikalla, ne yhtälailla toimivat
Julkiset hankkeet, ojien kaivu, sotiminen samoin vaikuttavat
Jopa rikottu ikkuna auttaa lasittajaa hiukan vaurastumaan
Kerroinvaikutus ajaa talouden paremmin tervehtymään
Ja jos keskuspankin korkopolitiikka on tukossa
Likviditeettiansa, tämä uusi raha jumissa pankeissa!
Vajeet ovat apu, jota olet etsinyt
Anna kulutuksen nousta, tilanne kun on nyt selvinnyt
Yleinen teoriani teki melkoisen vaikutuksen
[vallankumouksen] Muutin taloustieteen käsityksen
Tunnette minut, vaatimattoman, silti otan vastaan kiitokset
Lausukaa, ylpeydellä, keynesiläisiä meistä on tullut nyt
Vuosisata on menty edestakaisin
[Keynes] Haluan ohjata markkinoita,
[Hayek] Haluan ne vapaiksi
On nousu- ja laskusuhdannesykli ja sitä hyvä syy pelätä
[Hayek] Syytä matalia korkoja.
[Keynes] Esitin asiani, Freddie H
Kuuntele, kuuletko?
[Hayek laulaa]
Aloitan laajoilla vedoilla, kuten frendini Keynes
Hänen teoriansa peittää muutoksen mekanismit,
Tuo yksinkertainen yhtälö, liikaa yhdistämistä
Sivuuttaa ihmisen toiminnan ja motivoitumista
Ja silti se jatkaa oikeutuksena
Pelastus- ja tukitoimille poliitikkojen masinoimina
Tarjoat heille keinot myydä meille metkut
Jäljelle jää meille vain velkamätkyt
Jos elät herroiksi tuolla helpolla velalla
Älä hae parannusta krapulahuikalla
Ensin tulee säästää, jos haluat sijoitella
Markkinat koordinoivat aikaa koroilla
Keskittymisesi kulutukseen on hiuskarvan varassa
Pitkällä juoksulla, ystäväni, teoriasi on haudassa
Pahoittelut, kaveri, jos kuulostaa loukkaukselta
Pian et voi välttyä opiltani itävaltalaiselta
Vuosisata on menty edestakaisin
[Keynes] Haluan ohjata markkinoita,
[Hayek] Haluan ne vapaiksi
On nousu- ja laskusuhdannesykli ja sitä hyvä syy pelätä
[Hayek] Syytä matalia korkoja.
[Keynes] Ei…vaan eläimellisyyttä.
Tutkimuksen paikka ei ole laskukausi
Epäilyksen alla on nousukausi
Se antaa potkua teorialleni, keskipisteessä ollen pääomarakenteen.
Virheinvestoinnit tuhoaa talouden
Nousukausi alkaa luoton laajennuksella
Keskuspankki asettaa korot alas, joko tajunta laajenee ymmärryksellä?
Tämä uusi raha sekoitetaan todellisiin lainattaviin varoihin
Mutta kyseessä on vain inflaatio, joka ajaa sijoituksiin
Uusiin hankkeisiin kuten asuntokantaan
Buumi kylvää siemenet omaan tuhoonsa tulevaan
Säästöt eivät ole todellisia, kulutus on myös korkeuksissa
Ja resurssien metsästys kertoo niukkuudesta niissä
Siten buumi kääntyy laskuksi korkojen noustessa
Hintasignaalit oli valetta tuotantokustannuksissa
Buumi oli huumaa, se on tosiasiallista
Nyt löysää löytyy alas arvostetuista pääomista.
Oli sitten kakskytluvun loppu tai kaksituhattaviis
Nousukauden huonot sijoitukset näyttää nouevan taivaisiin
Säästä investoidaksesi, älä käytä setelipainoa
Tai laskukausi seuraa varmasti, talouden taannuttua
Kutsumasi ns. ”elvytys” pahentaa asioita
se on vain samaa vanhaa, lisää kannustimia turmeltuneita
Ja luottojen supistuminen ei ole likviditeettiansa
Vain pelkkä varaton pankkijärjestelmä, siinä kaikki, homma paketissa.
Vuosisata on menty edestakaisin
[Keynes] Haluan ohjata markkinoita,
[Hayek] Haluan ne vapaiksi
On nousu- ja laskusuhdannesykli ja sitä hyvä syy pelätä
[Hayek] Syytä matalia korkoja.
[Keynes] Ei…vaan eläimellisyyttä.
”Taloustieteilijöiden ja poliittisten filosofien ajatukset, sekä silloin kun he ovat oikeassa ja silloin kun he ovat väärässä, ovat vaikutusvaltaisempia kuin on yleisesti ymmärretty. Maailman johtamiseen ei tosiasiallisesti paljon muuta tarvitakaan. Käytännölliset ihmiset, jotka pitävät itseään vapaina älyllisiltä vaikutteilta, ovat yleensä jonkun kelvottoman taloustieteilijän orjia.”
John Maynard Keynes
Yleinen teoria työllisyydestä, koroista ja rahasta
”Taloustieteen kummallinen tehtävä on osoittaa ihmisille, kuinka vähän he todella tietävät siitä mitä he luulevat pystyvänsä suunnittelemaan.”
F A Hayek
Kohtalokas ylimieli
Tampere University Press on julkaissut tänänään uuden julkaisusarjan Kirjoituksia liberalismin teorioista ja käytännöistä – Writings on Liberalism’s theories and practices:
Sarjassa julkaistaan ajankohtaisia, kansantajuisia ja lyhyitä esityksiä liberalismin filosofisesta ja teoreettisesta perustasta, arvoista ja periaatteista, saavutuksista ja sovellutuksista. Kirjoituksia sarja tarjoaa halukkaille mahdollisuuden kehittää liberalismia ja vastata siihen kohdistettuun kritiikkiin.
Olen sarjassa mukana artikkelillani: “Voiko valtio lisätä yhteiskunnallista hyvinvointia?”. Alla vielä sarjan esipuhe.
JOHDATUS SARJAAN KIRJOITUKSIA LIBERALISMIN TEORIOISTA JA KÄYTÄNNÖISTÄ
Risto Harisalo & Jani Rajaniemi
Kirjoituksia liberalismin teorioista ja käytännöistä –sarjassa julkaistaan ajankohtaisia, kansantajuisia ja lyhyitä esityksiä liberalismin filosofisesta ja teoreettisesta perustasta, arvoista ja periaatteista, saavutuksista ja sovellutuksista. Kirjoituksia sarja tarjoaa halukkaille mahdollisuuden kehittää liberalismia ja vastata siihen kohdistettuun kritiikkiin.
Kirjoituksia sarjan kantavana voimana on ajatus liberalismin saavutuksista yhteiskuntaelämän eri aloilla; sosiaalisuudessa, kulttuurissa ja taloudessa. Näistä yksi suurimmista on oikeusvaltio, jolle on tunnusomaista mm. demokratia, perustuslaillinen hallinto, julkisen toiminnan sitominen lakiin ja kansalaisten tasa-arvo lain edessä.
Liberalismi on puolustanut johdonmukaisesti ajatusta kansalaisyhteiskunnasta, jolle on tunnusomaista yksilön oikeus elää elämänsä haluamallaan tavalla ja rauhanomaisesti. Yksilöiden ainutlaatuisuus, vapaus ja ihmisarvo ovat kansalaisyhteiskunnan rakennuspuita. Taloudellinen ulottuvuus ei ole ainoa, vaan yksi monista yksilöä luonnehtivista ulottuvuuksista.
Liberalismi on vastustanut kaikkea väkivaltaa ja sotia. Se on ajanut johdonmukaisesti rauhaa valtioiden sisällä ja välillä, koska heikoimmat ja puolustuskyvyttömimmät kärsivät eniten vahvojen mieli- ja väkivallasta. Ihmiset toivovat saavansa elää elämänsä turvallisissa olosuhteissa ja rauhassa.
Liberalismi puolustaa markkinataloutta ja sitä ylläpitäviä instituutioita, joista keskeisimmät ovat yrittäjyys, yksityisomaisuus ja sitä tukevat omistusoikeudet, vapaa hintajärjestelmä ja valinnan vapaus. Nämä vaurautta mahdollistavat instituutiot edellyttävät jatkuvaa suojelua, huolenpitoa ja kehittämistä.
Huolimatta kiistattomista saavutuksistaan liberalismia kritisoidaan eniten yhteiskuntatieteen teorioista ja filosofioista. Liberalismi ansaitsee puolustajansa ja kehittäjänsä. Pysyäkseen elinvoimaisena sen on kyettävä jatkuvasti arvioimaan itseään ja säilyttämään rakentavat puhevälit kriitikoittensa kanssa. Liberalismi on paradoksaalisesti puolustanut vastustajiensa oikeutta olla eri mieltä. Ludwig von Mises kuvaa tätä ongelmaa seuraavasti:
Professori J. P. Hamilus Luxemburgista tilasi 28.10.1951 kopion Misesin vuonna 1927 julkaisemasta kirjasta Liberalismus sen julkaisseelta kustantajalta, joka oli jäänyt entisen DDR:n puolelle. Kustantaja ilmoitti 14.11.1951 päivätyllä kirjeellä Hamilukselle, että kirjasta ei ollut saatavilla enää yhtään kopiota, koska viranomaisten päätöksellä kirjan kaikki kopiot oli hävitetty. Kustantaja ei täsmentänyt olivatko viranomaiset olleet kansallissosialisteja, joita Mises pakeni Yhdysvaltoihin, vai Saksan Demokraattisen Tasavallan viranomaisia.
Kirjoituksia sarjassa käytetään käsitettä liberalismi, vaikka sitä kritisoidaan ja käytetään usein väärin. Koska liberalismi on käsitteenä klassinen ja arvokas, ei ole mitään syytä luopua siitä eikä keksiä sille vaihtoehtoista ilmaisua. Liberalismi on johdettu latinan sanasta liber, jolla on alkujaan viitattu vapauden filosofiaan. Kautta aikain ihmiset, jotka ovat eläneet pakon olosuhteissa, ovat aina janonneet vapautta.
Ludwig von Mises ilmaisi liberalismin perustavaa laatua olevan idean seuraa- vasti: Älyllisenä ja poliittisena liikkeenä liberalismi syrjäytti pakkoon perustavan talouden vapaalla yrittäjyydellä ja itsevaltaisen ja keskitetyn hallitusvallan perustuslailla ja demokratialla sekä edisti kaikkien vapautta erilaisista mielivallan ja orjuutuksen kahleista.
Liberalismi tarjoaa ideansa kaikille poliittisille puolueille. Se ei ole minkään yksittäisen puolueen eikä ryhmän puolella. Se ei tarjoa ihmisille maanpäällistä utopiaa, jonka vuoksi heidän olisi uhrauduttava. Se ei lupaa ihmisille onnellisuutta eikä tyytyväisyyttä, mutta se tarjoaa heille ne keinot, joiden avulla he voivat tyydyttää aineelliset tarpeensa.
Jim Coxin teos Ytimekäs opas talouteen on mainio viitekirja perusasioiden ymmärtämiseen. Jo pelkästään sen omaksuminen selventää mediassa käytävää talouskeskustelua ja erilaisten intressiryhmien vaatimusten motiiveja. Nobel palkittu taloustieteilijä Milton Friedman kommentoi kirjaa sanoin “…jalo saavutus esittää näin lyhyesti niin monia keskeisiä käsitteitä.” Alla omat alkusanani kirjaan.
Alkusanat
Talouden perusasioiden ymmärrys on tavallisten kansalaisten keskuudessa melko heikkoa. Perusasiat menevät sekaisin ja kääntyvät usein juuri päinvastaisiksi. Vaikuttaa, että olemme joillakin taloustiedon osa-alueilla jopa taantuneet aikaisemmista vuosisadoista. Tämä on erittäin valitettava ja surullinen asiantila. Yhteiskunnassamme on käynnissä jatkuva sotatila ihmisten kesken monine eri rintamineen ja ryhmittymineen. Pääosa, elleivät kaikki näistä ristiriidoista, perustuvat virhekäsityksiin ja harhaluuloihin eli vajavaiseen tietämykseen. Jo yli 150 vuotta sitten merkittävä taloustieteilijä Frédéric Bastiat esitti, että yhteiskunnan kaikkien jäsenten taloudelliset intressit ovat keskenään harmoniset yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: niitä, jotka pyrkivät elämään toisten kustannuksella eli varastamaan. Yhä tänä päivänä elämme ikään kuin emme olisi oppineet vuosisatojen aikoina mitään vanhoista virheistämme.
Jim Coxin teos tarjoaa helpon tavan korjata ja oppia näistä perusvirheistä ja väärinkäsityksistä. Ei tarvitse kuin avata päivän lehti tai televisiouutiset, on lähes mahdotonta välttää aiheita, joita Ytimekäs opas talouteen käsittelee. Teos on helppolukuinen viiteopas talouden perusasioiden parempaan ymmärrykseen ja ilmeisten virheiden korjaamiseen. Se on työkalu, joka auttaa näkemään selkeästi ja osoittamaan vastaansanomattomasti loogisilla perusteluillaan, kuinka voimme omalta osaltamme olla rakentamassa tasapainoisempaa ja harmonisempaa yhteiskuntaa. Muutos lähtee yksilöistä ja tämä pieni opas talouden perusasioista on tärkeä osanen siinä palapelissä, joka rakentaa parempaa tulevaisuutta meille kaikille. Oikea tieto on edellytys oikealle toiminnalle. Taloudella on yhteiskunnassamme merkittävä rooli eikä meidän ole välttämätöntä toistaa esi-isiemme virheitä aina uudelleen. Jo ymmärtämällä tämän kirjan opit oikein pääsemme pitkälle.