Tekoäly ja koneoppiminen ovat kuumia teemoja. Todellisuus on kuitenkin usein hiukan karumpi. Jopa korkean teknologian startupeista moni väittää käyttävänsä tekoälyä, mutta todellisuudessa näin on pelkästään myyntipuheissa.
Teos käy läpi tekoälyn ja koneoppimisen eri käsitteitä, tekniikoita, toimintamalleja ja sovelluskohteita. Konseptuaalisista periaatteista siirrytään lähemmäksi käytäntöä sovellusalueita unohtamatta. Sisältö vaihtelee korkean tason kokonaiskuvasta ja historiallisesta kontekstista tietyn toimialan tai tehtävän vaiheittaisiin ohjeistuksiin.
Markkinatutkimukseen ja luoviin tarkoitusperiin data voi tuoda uusia ja yllättäviä lähestymiskulmia. Nämä puolestaan voivat syventää ja luoda uutta suuntaan oivalluksille ja innovaatioprosessille.
Tekoälystä tulee hyvä renki tehtäviin, jotka ovat ihmisille liian monimutkaisia tai laajoja. Luovien toimialueiden tulee muuttua tämän myötä hyödyntämään dataa normaalissa liiketoiminnassa kuin PC:t aikanaan tulivat joka työpöydälle. Samalla perinteiset strategiakonsulttifirmat tulevat tarjoamaan palveluitaan luoville aloille vahvalla dataosaamisellaan.
Reaaliaikainen pulssi uusista trendeistä ja vaikutteista mahdollistaa nopean reagoinnin. Softamaailman nopea prototyyppaus ja käyttäjätestaus astuvat markkinointimaailmaan.
Siinä missä Github on ohjelmistopuolen selkäranka tiedostamaton data toimii samana markkinointipuolella. Tiedostamaton data viittaa kuluttajien alitajuntaan, joka yleensä heijastuu musiikki, elokuva, Youtube, Instagram ja Pinterest sisältöjen valinnoissa. Populaarikulttuurin signaalit hioutuvat ja muokkautuvat tekoälyn tutkittavaksi tässä digitaalisessa massakulutuksessa.
Tietoinen data viittaa ihmisten tietoiseen toimintaan: puhe, tweetit, haut, blogit, ostokset ja vastaavat teot. Nämä pitävät sisällään aarteita, joista voidaan poimia uudet suuret innovaatiot tai tulevat tarpeet.
