Voiko valtio lisätä yhteiskunnallista hyvinvointia?

December 14, 2009

Tampere University Press on julkaissut tänänään uuden julkaisusarjan Kirjoituksia liberalismin teorioista ja käytännöistä – Writings on Liberalism’s theories and practices:

Sarjassa julkaistaan ajankohtaisia, kansantajuisia ja lyhyitä esityksiä liberalismin filosofisesta ja teoreettisesta perustasta, arvoista ja periaatteista, saavutuksista ja sovellutuksista. Kirjoituksia sarja tarjoaa halukkaille mahdollisuuden kehittää liberalismia ja vastata siihen kohdistettuun kritiikkiin.

Olen sarjassa mukana artikkelillani: “Voiko valtio lisätä yhteiskunnallista hyvinvointia?”. Alla vielä sarjan esipuhe.

JOHDATUS SARJAAN KIRJOITUKSIA LIBERALISMIN TEORIOISTA JA KÄYTÄNNÖISTÄ
Risto Harisalo & Jani Rajaniemi

Kirjoituksia liberalismin teorioista ja käytännöistä –sarjassa julkaistaan ajankohtaisia, kansantajuisia ja lyhyitä esityksiä liberalismin filosofisesta ja teoreettisesta perustasta, arvoista ja periaatteista, saavutuksista ja sovellutuksista. Kirjoituksia sarja tarjoaa halukkaille mahdollisuuden kehittää liberalismia ja vastata siihen kohdistettuun kritiikkiin.

Kirjoituksia sarjan kantavana voimana on ajatus liberalismin saavutuksista yhteiskuntaelämän eri aloilla; sosiaalisuudessa, kulttuurissa ja taloudessa. Näistä yksi suurimmista on oikeusvaltio, jolle on tunnusomaista mm. demokratia, perustuslaillinen hallinto, julkisen toiminnan sitominen lakiin ja kansalaisten tasa-arvo lain edessä.

Liberalismi on puolustanut johdonmukaisesti ajatusta kansalaisyhteiskunnasta, jolle on tunnusomaista yksilön oikeus elää elämänsä haluamallaan tavalla ja rauhanomaisesti. Yksilöiden ainutlaatuisuus, vapaus ja ihmisarvo ovat kansalaisyhteiskunnan rakennuspuita. Taloudellinen ulottuvuus ei ole ainoa, vaan yksi monista yksilöä luonnehtivista ulottuvuuksista.

Liberalismi on vastustanut kaikkea väkivaltaa ja sotia. Se on ajanut johdonmukaisesti rauhaa valtioiden sisällä ja välillä, koska heikoimmat ja puolustuskyvyttömimmät kärsivät eniten vahvojen mieli- ja väkivallasta. Ihmiset toivovat saavansa elää elämänsä turvallisissa olosuhteissa ja rauhassa.

Liberalismi puolustaa markkinataloutta ja sitä ylläpitäviä instituutioita, joista keskeisimmät ovat yrittäjyys, yksityisomaisuus ja sitä tukevat omistusoikeudet, vapaa hintajärjestelmä ja valinnan vapaus. Nämä vaurautta mahdollistavat instituutiot edellyttävät jatkuvaa suojelua, huolenpitoa ja kehittämistä.

Huolimatta kiistattomista saavutuksistaan liberalismia kritisoidaan eniten yhteiskuntatieteen teorioista ja filosofioista. Liberalismi ansaitsee puolustajansa ja kehittäjänsä. Pysyäkseen elinvoimaisena sen on kyettävä jatkuvasti arvioimaan itseään ja säilyttämään rakentavat puhevälit kriitikoittensa kanssa. Liberalismi on paradoksaalisesti puolustanut vastustajiensa oikeutta olla eri mieltä. Ludwig von Mises kuvaa tätä ongelmaa seuraavasti:

Professori J. P. Hamilus Luxemburgista tilasi 28.10.1951 kopion Misesin vuonna 1927 julkaisemasta kirjasta Liberalismus sen julkaisseelta kustantajalta, joka oli jäänyt entisen DDR:n puolelle. Kustantaja ilmoitti 14.11.1951 päivätyllä kirjeellä Hamilukselle, että kirjasta ei ollut saatavilla enää yhtään kopiota, koska viranomaisten päätöksellä kirjan kaikki kopiot oli hävitetty. Kustantaja ei täsmentänyt olivatko viranomaiset olleet kansallissosialisteja, joita Mises pakeni Yhdysvaltoihin, vai Saksan Demokraattisen Tasavallan viranomaisia.

Kirjoituksia sarjassa käytetään käsitettä liberalismi, vaikka sitä kritisoidaan ja käytetään usein väärin. Koska liberalismi on käsitteenä klassinen ja arvokas, ei ole mitään syytä luopua siitä eikä keksiä sille vaihtoehtoista ilmaisua. Liberalismi on johdettu latinan sanasta liber, jolla on alkujaan viitattu vapauden filosofiaan. Kautta aikain ihmiset, jotka ovat eläneet pakon olosuhteissa, ovat aina janonneet vapautta.

Ludwig von Mises ilmaisi liberalismin perustavaa laatua olevan idean seuraa- vasti: Älyllisenä ja poliittisena liikkeenä liberalismi syrjäytti pakkoon perustavan talouden vapaalla yrittäjyydellä ja itsevaltaisen ja keskitetyn hallitusvallan perustuslailla ja demokratialla sekä edisti kaikkien vapautta erilaisista mielivallan ja orjuutuksen kahleista.

Liberalismi tarjoaa ideansa kaikille poliittisille puolueille. Se ei ole minkään yksittäisen puolueen eikä ryhmän puolella. Se ei tarjoa ihmisille maanpäällistä utopiaa, jonka vuoksi heidän olisi uhrauduttava. Se ei lupaa ihmisille onnellisuutta eikä tyytyväisyyttä, mutta se tarjoaa heille ne keinot, joiden avulla he voivat tyydyttää aineelliset tarpeensa.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply