Archives

Luettua: Ilmastopaniikki: Hoito-opas

April 20, 2019

Ilmastopolitiikkaa kuunnellessa asiat ovat hyvin yksinkertaisia. Hiilidioksidi on kaiken pahan takana ja nyt on enää kyse siitä kuinka suuriin ja välittömiin toimenpiteisiin pitää ryhtyä.

IPCC on hallitusten välisenä elimenä johtamassa kansainvälistä politiikkaa aiheesta. Kuten politiikassa yleensä, niin ilmaston tapauksessa kyseessä on isot rahat ja moninaiset motivaatiot, joskus myös kyseenalaisin keinoin.

IPCC:n tuottamat ilmastoskenaariot eivät ole ennusteita vaikka sellaisiksi niitä yleensä käsitetään. Monimutkaiset matemaattiset mallit supertietokoneilla ajettuina tarjoavat projisointeja, mutta tieteellisen metodin validaatio on niistä kaukana.

Ilmastomallien uskottavuutta syö kyvyttömyys selittää historiallisia arvoja. Kuinka voidaan ennustaa tulevaisuutta, jos niillä ei päästä samoihin lopputuloksiin olemassa olevan datan kanssa?

Ilmaston on monimutkainen ilmiö, jota ei kunnolla ymmärretä. Tiede tekee parhaansa, mutta senkin puitteissa on politiikalla nykyään suuri merkitys. Tutkimusapurahoja on vaikea tai lähes mahdoton saada, ellei tutkimus mainitse ilmastonmuutosta hakemuksessa.

Suuren yhteisen tarinan paine ajaa vertaisarvioidut julkaisutkin toisinaan kyseenalaistamaan omaa integriteettiään. Myös historiallisten lämpöarvotilastojen jälkikäteinen muuttaminen ei ole vierasta, kuten Huippuvuorilla työskentelevä maantieteen professori Ole Humlum huomasi noin kymmenen vuotta sitten.

Virtanen haastattelee tutkijoita, jotka hakevat selittäviä tekijöitä niin kosmisesta säteilystä, aurinkotuulista, meristä, lustotutkimuksesta kuin luonnonhistoriasta.

Esimerkiksi biologian professori Antero Järvinen ei näe Lapin luonnossa nyt mitään merkittävää poikkeamaa siihen, mitä tapahtui esimerkiksi 1930-luvun lämpöisenä kautena.

Ilmasto muuttuu sykleissä ja ei ole olemassa mitään normaalia kautta. Ihminen lisää hiilidioksidia ilmakehään ja kukaan ei sitä kiellä. Huolestuttavampaa on tapa, jolla tieteellinen keskustelu ja faktoihin perustuva tutkimus ilmastosta pyritään tukahduttamaan, ellei se tue monta kymmentä vuotta yleisölle kerrottua näkemystä.

Osa tutkijoista näkee merkkejä ilmaston kylmenemiselle, johon tuskin on merkittävästi varauduttu. Lämpö on lähtökohtaisesti suotuisampi elämälle, mutta kylmä tappaa kasvit ja elämän nopeasti.

Nobelisti Richard Feynmanin toteamus on aina hyvä pitää mielessä, mutta erityisesti kun politiikka rupeaa ohjailemaan tiedettä: Tiede on taitoa olla huijaamatta itseään.

Luettua: AI for marketing and product innovation

April 17, 2019

Tekoäly ja koneoppiminen ovat kuumia teemoja. Todellisuus on kuitenkin usein hiukan karumpi. Jopa korkean teknologian startupeista moni väittää käyttävänsä tekoälyä, mutta todellisuudessa näin on pelkästään myyntipuheissa.

Teos käy läpi tekoälyn ja koneoppimisen eri käsitteitä, tekniikoita, toimintamalleja ja sovelluskohteita. Konseptuaalisista periaatteista siirrytään lähemmäksi käytäntöä sovellusalueita unohtamatta. Sisältö vaihtelee korkean tason kokonaiskuvasta ja historiallisesta kontekstista tietyn toimialan tai tehtävän vaiheittaisiin ohjeistuksiin.

Markkinatutkimukseen ja luoviin tarkoitusperiin data voi tuoda uusia ja yllättäviä lähestymiskulmia. Nämä puolestaan voivat syventää ja luoda uutta suuntaan oivalluksille ja innovaatioprosessille.

Tekoälystä tulee hyvä renki tehtäviin, jotka ovat ihmisille liian monimutkaisia tai laajoja. Luovien toimialueiden tulee muuttua tämän myötä hyödyntämään dataa normaalissa liiketoiminnassa kuin PC:t aikanaan tulivat joka työpöydälle. Samalla perinteiset strategiakonsulttifirmat tulevat tarjoamaan palveluitaan luoville aloille vahvalla dataosaamisellaan.

Reaaliaikainen pulssi uusista trendeistä ja vaikutteista mahdollistaa nopean reagoinnin. Softamaailman nopea prototyyppaus ja käyttäjätestaus astuvat markkinointimaailmaan.

Siinä missä Github on ohjelmistopuolen selkäranka tiedostamaton data toimii samana markkinointipuolella. Tiedostamaton data viittaa kuluttajien alitajuntaan, joka yleensä heijastuu musiikki, elokuva, Youtube, Instagram ja Pinterest sisältöjen valinnoissa. Populaarikulttuurin signaalit hioutuvat ja muokkautuvat tekoälyn tutkittavaksi tässä digitaalisessa massakulutuksessa.

Tietoinen data viittaa ihmisten tietoiseen toimintaan: puhe, tweetit, haut, blogit, ostokset ja vastaavat teot. Nämä pitävät sisällään aarteita, joista voidaan poimia uudet suuret innovaatiot tai tulevat tarpeet.

Luettua: Bloomberg by Bloomberg

April 9, 2019

Bloombergin nimi on tuttu lähes kaikille. Miljardööriin on lähes mahdotonta olla törmäämättä tavalla tai toisella. Hänen tarinansa on kuitenkin poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja hyvin kerrottu maanläheisellä tavalla.

Bloomberg sai potkut 39-vuotiaana Salomon Brothersin osakkaana 15-vuoden uran jälkeen. Hänen taskussaan oli 10 miljoonan lähtökompensaatio, mutta muutoin jatkosuunnitelmia ei ollut.

80-luvun alussa elettiin suurtietokoneiden aikaa ja PC:t olivat vasta lasten kengissä. Viimeisessä roolissaan Salomonilla Bloomberg oli rakentanut yrityksen eri osastot yhdistävän intranetin, jonka avulla kaupankäyntidataan päästiin kiinni heti ilman paperien pyöritystä ja viivettä.

Tämä järjestelmä tarjosi Salomonille vuosiksi kilpailuedun markkinoilla ja se oli käytössä useita vuosikymmeniä. Bloomberg oivalsi markkinaraon ja sai päähänsä haastaa finanssialan jätit.

Hän halusi tarjota tasavertaisen informaation markkinaosapuolille reaaliajassa. Aikaisemmin arvopaperien myyjät olivat etulyöntiasemassa hinnoittelun ja markkinainformaation osalta.

Normaaliin startup-tyyliin firma laitettiin pystyyn muutaman avainhenkilön ympärille ja ensimmäiselle asiakkaalle luvattiin toimiva tuote alle vuodessa. MVP-tuote toimi jotenkuten, mutta Merill oli silti yllättänyt ja otettu luvatussa aikataulussa pysymisestä.

Vaatimattomasta alusta ja noin 4-miljoonan Bloombergin pesämunasta kasvoi vuosikymmeninä alan johtava yritys, jonka visio on pysynyt samana vaikkakin toimintatavat ja teknologiat ovat muuttuneet.

Bloomberg on tekijä ja se tulee läpi kirjasta. Hän kertoo pääosin yrityksen eri vaiheista, haasteista sekä kulttuurista ja arvoista. Mukana on toki henkilökohtaista elämää New Yorkin pormestarin virkaa ja hyväntekeväisyystoimintaa unohtamatta.

Luettua: Goliath’s revenge

April 3, 2019

General Motorsin toimitusjohtaja kommentoi muutama vuosi sitten, että näemme seuraavien viiden vuoden aikana enemmän muutosta kuin edellisenä viitenäkymmenenä. GM harjoitteli sähköautoilla 90-luvulla samoin kuin Apple Newtonilla.

Nyt Applen voitoista pääosa tulee iPhonesta, jonka juuret juontavat Newtoniin. GM:n tapauksessa heidän suuri innovaatiohaasteensa on tulla voittoisaksi autonomisissa autoissa. Softbank sijoitti GM:n uuteen strategiaan yli kaksi miljardia vahvistaen tätä suuntaa.

Daavid vastaan Goljat taisteluissa uudet toimialarajoja rikkovat startupit ovat varteenotettava uhka nykyisille pelureille. Toisaalta vanhoilla yrityksillä on muutamia ässiä hihoissaan, jos ne pystyvät käyttämään niitä.

Vastassa on vahva sisäinen byrokratia, muutosvastarinta, nykyinen kassavirta ja vanhat asiakassuhteet. Vaatii melkoista rohkeutta lähteä keikuttamaan laivaa ja kannibalisoimaan vapaaehtoisesti olemassa olevaa toimintaa.

Tätä uudistuminen kuitenkin vaatii ja sen voi tehdä joko itse vapaaehtoisesti ja kontrolloidusti tai antaa markkinoiden hoitaa homman puolestaan tuhoisin seurauksin.

Kirja perustuu kuuteen neuvoon, joiden pohjalta innovaatiopohjaista muutosta lähdetään viemään eteenpäin.

1) Lineaarinen muutos ei ole riittävää. Tarvitaan portaittaisia hyppäyksiä asiakkaiden arvostamissa lopputuloksissa. Startupeilla neuvona on vähintään 10x muutos aikaisempaan.

2) Innovointia pitää tehdä ylhäältä alas päin yrityksen laajuisesti, mutta myös alhaalta ylöspäin. Vastaavasti isoja panostuksia pitää ajaa samaan aikaan, kun tehdään useita pieniä uudistuksia. Pienet sitouttavat henkilöstä ja luovat innovaatioiden kulttuuria.

3) Käytä omaa dataa valuuttana. Rakenne oma datatase, hyödynnä koneoppimista ja käännä data liikevaihdoksi.

4) Hyödynnä innovaatioverkostoja ja ekosysteemiä. Haasteena on ketteryys, rahoitettavuus, avoimuus ja inertia ulkopuolisille mahdollisuuksille.

5) Arvosta henkilöstön kyvykkyyksiä enemmän kuin teknologioita. Joskus laajasta, mutta samalla syväosaamisesta voi joutua maksamaan kovan hinnan lyhyellä tähtäimellä.

6) Määritä yrityksen tarkoitus oikein. Miksi yritys on olemassa? Joskus tämä vaatii erillisiä budjetteja, jotta tulevaisuus ei joudu maksumieheksi lyhyen tähtäimen tulostavoitteille.

Goljateilta löytyy kruununjalokiviä, joiden täytyy täyttää kaikki kolme seuraavaa vaatimusta. Niiden täytyy olla kriittisiä asiakashyödylle, omassa kontrollissa ja vaikeita kopioitavia muille.

Vastaavasti näiltä yrityksiltä löytyy muutamia etuja startupeihin nähden: omarahoitteiset innovaatiot, tunnettu tuotemerkki, asiakassuhteet, asennuskanta, datapankit, suojaavat patentit ja muskeli standardointityöhön.

Ennen digitalisaatiota keskiverto oli riittävän hyvä. Nykyään tämä ei enää päde ja siksi Goljatit kaatuvat, kun asiat eivät palaakaan enää tuttuun normaaliin. Voittajia on vähemmän ja heidän valta on lähes kaikkivaltaista.