Tampere University Press on julkaissut tänänään uuden julkaisusarjan Kirjoituksia liberalismin teorioista ja käytännöistä – Writings on Liberalism’s theories and practices:

Sarjassa julkaistaan ajankohtaisia, kansantajuisia ja lyhyitä esityksiä liberalismin filosofisesta ja teoreettisesta perustasta, arvoista ja periaatteista, saavutuksista ja sovellutuksista. Kirjoituksia sarja tarjoaa halukkaille mahdollisuuden kehittää liberalismia ja vastata siihen kohdistettuun kritiikkiin.

Olen sarjassa mukana artikkelillani: “Voiko valtio lisätä yhteiskunnallista hyvinvointia?”. Alla vielä sarjan esipuhe.

JOHDATUS SARJAAN KIRJOITUKSIA LIBERALISMIN TEORIOISTA JA KÄYTÄNNÖISTÄ
Risto Harisalo & Jani Rajaniemi

Kirjoituksia liberalismin teorioista ja käytännöistä –sarjassa julkaistaan ajankohtaisia, kansantajuisia ja lyhyitä esityksiä liberalismin filosofisesta ja teoreettisesta perustasta, arvoista ja periaatteista, saavutuksista ja sovellutuksista. Kirjoituksia sarja tarjoaa halukkaille mahdollisuuden kehittää liberalismia ja vastata siihen kohdistettuun kritiikkiin.

Kirjoituksia sarjan kantavana voimana on ajatus liberalismin saavutuksista yhteiskuntaelämän eri aloilla; sosiaalisuudessa, kulttuurissa ja taloudessa. Näistä yksi suurimmista on oikeusvaltio, jolle on tunnusomaista mm. demokratia, perustuslaillinen hallinto, julkisen toiminnan sitominen lakiin ja kansalaisten tasa-arvo lain edessä.

Liberalismi on puolustanut johdonmukaisesti ajatusta kansalaisyhteiskunnasta, jolle on tunnusomaista yksilön oikeus elää elämänsä haluamallaan tavalla ja rauhanomaisesti. Yksilöiden ainutlaatuisuus, vapaus ja ihmisarvo ovat kansalaisyhteiskunnan rakennuspuita. Taloudellinen ulottuvuus ei ole ainoa, vaan yksi monista yksilöä luonnehtivista ulottuvuuksista.

Liberalismi on vastustanut kaikkea väkivaltaa ja sotia. Se on ajanut johdonmukaisesti rauhaa valtioiden sisällä ja välillä, koska heikoimmat ja puolustuskyvyttömimmät kärsivät eniten vahvojen mieli- ja väkivallasta. Ihmiset toivovat saavansa elää elämänsä turvallisissa olosuhteissa ja rauhassa.

Liberalismi puolustaa markkinataloutta ja sitä ylläpitäviä instituutioita, joista keskeisimmät ovat yrittäjyys, yksityisomaisuus ja sitä tukevat omistusoikeudet, vapaa hintajärjestelmä ja valinnan vapaus. Nämä vaurautta mahdollistavat instituutiot edellyttävät jatkuvaa suojelua, huolenpitoa ja kehittämistä.

Huolimatta kiistattomista saavutuksistaan liberalismia kritisoidaan eniten yhteiskuntatieteen teorioista ja filosofioista. Liberalismi ansaitsee puolustajansa ja kehittäjänsä. Pysyäkseen elinvoimaisena sen on kyettävä jatkuvasti arvioimaan itseään ja säilyttämään rakentavat puhevälit kriitikoittensa kanssa. Liberalismi on paradoksaalisesti puolustanut vastustajiensa oikeutta olla eri mieltä. Ludwig von Mises kuvaa tätä ongelmaa seuraavasti:

Professori J. P. Hamilus Luxemburgista tilasi 28.10.1951 kopion Misesin vuonna 1927 julkaisemasta kirjasta Liberalismus sen julkaisseelta kustantajalta, joka oli jäänyt entisen DDR:n puolelle. Kustantaja ilmoitti 14.11.1951 päivätyllä kirjeellä Hamilukselle, että kirjasta ei ollut saatavilla enää yhtään kopiota, koska viranomaisten päätöksellä kirjan kaikki kopiot oli hävitetty. Kustantaja ei täsmentänyt olivatko viranomaiset olleet kansallissosialisteja, joita Mises pakeni Yhdysvaltoihin, vai Saksan Demokraattisen Tasavallan viranomaisia.

Kirjoituksia sarjassa käytetään käsitettä liberalismi, vaikka sitä kritisoidaan ja käytetään usein väärin. Koska liberalismi on käsitteenä klassinen ja arvokas, ei ole mitään syytä luopua siitä eikä keksiä sille vaihtoehtoista ilmaisua. Liberalismi on johdettu latinan sanasta liber, jolla on alkujaan viitattu vapauden filosofiaan. Kautta aikain ihmiset, jotka ovat eläneet pakon olosuhteissa, ovat aina janonneet vapautta.

Ludwig von Mises ilmaisi liberalismin perustavaa laatua olevan idean seuraa- vasti: Älyllisenä ja poliittisena liikkeenä liberalismi syrjäytti pakkoon perustavan talouden vapaalla yrittäjyydellä ja itsevaltaisen ja keskitetyn hallitusvallan perustuslailla ja demokratialla sekä edisti kaikkien vapautta erilaisista mielivallan ja orjuutuksen kahleista.

Liberalismi tarjoaa ideansa kaikille poliittisille puolueille. Se ei ole minkään yksittäisen puolueen eikä ryhmän puolella. Se ei tarjoa ihmisille maanpäällistä utopiaa, jonka vuoksi heidän olisi uhrauduttava. Se ei lupaa ihmisille onnellisuutta eikä tyytyväisyyttä, mutta se tarjoaa heille ne keinot, joiden avulla he voivat tyydyttää aineelliset tarpeensa.

Jim Coxin teos Ytimekäs opas talouteen on mainio viitekirja perusasioiden ymmärtämiseen. Jo pelkästään sen omaksuminen selventää mediassa käytävää talouskeskustelua ja erilaisten intressiryhmien vaatimusten motiiveja. Nobel palkittu taloustieteilijä Milton Friedman kommentoi kirjaa sanoin “…jalo saavutus esittää näin lyhyesti niin monia keskeisiä käsitteitä.” Alla omat alkusanani kirjaan.

Alkusanat

Talouden perusasioiden ymmärrys on tavallisten kansalaisten keskuudessa melko heikkoa. Perusasiat menevät sekaisin ja kääntyvät usein juuri päinvastaisiksi. Vaikuttaa, että olemme joillakin taloustiedon osa-alueilla jopa taantuneet aikaisemmista vuosisadoista. Tämä on erittäin valitettava ja surullinen asiantila. Yhteiskunnassamme on käynnissä jatkuva sotatila ihmisten kesken monine eri rintamineen ja ryhmittymineen. Pääosa, elleivät kaikki näistä ristiriidoista, perustuvat virhekäsityksiin ja harhaluuloihin eli vajavaiseen tietämykseen. Jo yli 150 vuotta sitten merkittävä taloustieteilijä Frédéric Bastiat esitti, että yhteiskunnan kaikkien jäsenten taloudelliset intressit ovat keskenään harmoniset yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: niitä, jotka pyrkivät elämään toisten kustannuksella eli varastamaan. Yhä tänä päivänä elämme ikään kuin emme olisi oppineet vuosisatojen aikoina mitään vanhoista virheistämme.

Jim Coxin teos tarjoaa helpon tavan korjata ja oppia näistä perusvirheistä ja väärinkäsityksistä. Ei tarvitse kuin avata päivän lehti tai televisiouutiset, on lähes mahdotonta välttää aiheita, joita Ytimekäs opas talouteen käsittelee. Teos on helppolukuinen viiteopas talouden perusasioiden parempaan ymmärrykseen ja ilmeisten virheiden korjaamiseen. Se on työkalu, joka auttaa näkemään selkeästi ja osoittamaan vastaansanomattomasti loogisilla perusteluillaan, kuinka voimme omalta osaltamme olla rakentamassa tasapainoisempaa ja harmonisempaa yhteiskuntaa. Muutos lähtee yksilöistä ja tämä pieni opas talouden perusasioista on tärkeä osanen siinä palapelissä, joka rakentaa parempaa tulevaisuutta meille kaikille. Oikea tieto on edellytys oikealle toiminnalle. Taloudella on yhteiskunnassamme merkittävä rooli eikä meidän ole välttämätöntä toistaa esi-isiemme virheitä aina uudelleen. Jo ymmärtämällä tämän kirjan opit oikein pääsemme pitkälle.

Murray N. Rothbardin vaikutusvaltainen teos Mitä valtio on tehnyt rahllemme? on nyt saatavilla ensi kerran suomeksi. Alla omat alkusanani ja kirjan linkistä tarkempia tietoja. Kirja on myös luettavissa netissä.

Alkusanat

Kuten talouspolitiikan professori Jesús Huerta de Soto hienosti esipuheessaan tuo esiin, raha asettaa nykyiselle taloustieteelle ja -politiikalle suurimmat haasteet nykypäivänä. Vaikka raha on yhteiskunnallisen toimintamme perusta ja elinehto, teoreettisesti ja käytännössä ymmärryksemme siitä on hyvin vajavaista. Tämä on erittäin vaarallinen ja valitettava asiantila. Vaihdannan välineen manipuloinnilla ja väärinkäytöllä on moninaiset suorat ja heijastevaikutukset kaikille elämän osa-alueille yhteiskunnassa.

Murray N. Rothbardin Mitä valtio on tehnyt rahallemme?on erittäin vaikutusvaltainen teos, joka voidaan pitää myös taloustieteen klassikkona. Se on selkeä esitys rahan historiasta yhdistettynä talousteoriaan ja faktoihin tavalla, joka saa lukijan pitämään rahaan liittyviä asioita jännittävinä ja mielenkiintoisina. Rothbardin teos ei pelkästään tuo vastauksia moniin perusasioihin, vaan myös selventää 1900-luvun moninaisen ja sekasortoisen kansainvälisen politiikan ja rahatalouden motiiveja ja seurauksia. Mitä valtio on tehnyt rahallemme? on harvinaisuus taloustieteen kirjallisuudessa. Se kertoo asiat suoraan ja tavalla, joita jokainen voi ja joita jokaisen tulisi tietää rahasta ja rahataloudesta. Ludwig von Mises kirjoitti aikanaan: ” Taloustieto on välttämätön osa ihmiskunnan sivilisaation rakennetta; se on perusta jolle nykyaikainen teollistuminen ja kaikki viime vuosisatojen moraaliset, älylliset, tiedolliset… saavutukset on rakennettu”. Tavallaan on aika pelottavaa kuinka vähän tiedämme rahasta ja silti olemme hyvin paljon siitä riippuvaisia päivittäisessä kanssakäymisessämme. Viimeaikaiset luotto- ja rahoituskriisit ovat osoittaneet selkeästi, että kaikki ei ole hyvin rahapolitiikan osa-alueella. Juuri näihin olennaisiin peruskysymyksiin Rothbard pureutuu ja tuo selkeyttä ja historiallista perspektiiviä, joka auttaa näkemään mitä tulevaisuudelta on odotettavissa.