Startupin löytäessä markkinapitoa haasteet muuttuvat ensimmäisten asiakkaiden jahtaamisesta kasvun hallitsemiseen. Kaikkea tarvitaan lisää työntekijöistä resursseihin ja prosesseihin.
Tekemisen meininki on mukaansa tempaavaa. Paljon tehdään ja saadaan aikaan. Alussa muutaman henkilön organisaatio on hyvin itseohjautuva. Tieto kulkee ja asiat hoidetaan kaikkien kesken keskustellen.
Kun henkilöstöä rupeaa olemaan yli kymmenen ja toimipisteitä ja ulkoistettuja resursseja jonkin verran, pakka alkaa hajota pikku hiljaa käsiin ellei toimintamalleja tietoisesti muuteta.
Tehottomuus, päällekkäisyys, väliin tipahtavat asiat, turhautuminen ja sekaannus kasvavat jokaisen työntekijän myötä ainakin lineaarisesti ellei jopa jyrkemmin.
Ylimmän johdon täytyy herätä miettimään uusia tapoja toimia. Johtoryhmän palaverit, tiedotus- ja viestintäkanavat, tavoiteasetanta ja strategian kommunikointi nousevat olennaisiksi.
Aikaisemmat epäformaalit prosessit alkavat olla hidasteita. Toimitusjohtajan ei kannata enää maksella yrityksen laskuja ja hoitaa taloushallintoa iltasella. Osa-aikainen talousjohtaja hoitaa kassanhallintaa ja –ennusteita sekä raportointia tehokkaammin ja vähemmin virhein.
Yrityksen toimitus-, työ- ja osakassopimuksista, IPR-oikeuksista ja alihankkijasuhteista täytyy ruveta pitämään myös parempaa huolta. Erityisesti jos yritys harkitsee ulkopuolista sijoitusta yritykseen.
Sijoittajat kestävät huonoja uutisia, mutta yllätyksistä he eivät pidä. Esimerkiksi aivan perusasiat kuin perustajien työsopimukset ja IPR-oikeuksien luovutukset yritykselle voivat olla unohtuneet alkukiireissä. Mahdolliset riidat osakkaiden välillä tai alihankkijoiden kanssa epämääräisiksi jääneiden sopimussuhteiden takia voivat myös tuoda ikäviä yllätyksiä kasvukiireiden keskellä.
Kasvuyritykset nimensä mukaisesti pyrkivät olemaan jatkuvissa kasvukivuissa ja epämukavuusalueella. Eroa on kuitenkin paljon sillä tehdäänkö oikeita asioita oikeaan aikaan vai tehdäänkö vain paljon asioita.
Jälkimmäiseen ei paljon vaadita, edellinen taas on taitolaji.