# Luettua: The Myth of Capitalism
- URL: https://www.petrikajander.com/mythofcapitalism/
- Author: Petri Kajander
- Date: 2019-01-07
- Language: fi

## 



Vapaa kilpailu on kohta pelkästään teoreettista ainakin
Yhdysvalloissa. Vuosien 1997-2012 aikana kaksi kolmasosaa Amerikan
teollisuudenaloista oli jo siirtynyt muutaman dominoivan yrityksen hallintaan.

Tepper ja Hearn paukuttavat tilastoihin ja tutkimuksiin
tukeutuen, kuinka Yhdysvallat on unohtanut kuluttajan edun ja lähtenyt
edustamaan isojen yritysten asiaa. Viimeiset 30-vuotta on ollut yrityskauppojen
kulta-aikaa.

Konsolidaatiokaupat menevät läpi heittämällä ja
kilpailuviranomaiset ovat käytännössä lopettaneet niiden estämisen. Listattuja
yrityksiä on tällä hetkellä absoluuttisesti vähemmän kuin 1970-luvun alussa.
20-vuotta sitten julkisesti noteeratuista yrityksistä yli puolet on kadonnut.

Korkeimmat voitot löytyvät yrityksistä, jotka toimivat
kaikkein keskittyneimmiltä aloilta. Warren Buffet on tämän toimintamallin ehkä
tunnetuin sijoittaja. Hän keskittyy yrityksiin, jotka voivat suojella omaa
toimintaansa uusilta kilpailijoilta ja siten nostaa asiakashintoja. Hän
rakastaa monopoleja, duopoleja ja oligopoleja.

Toimialan läpi menevä horisontaalinen osakkeenomistus on
konsolidaation uudempia virtauksia. Esimerkiksi Buffet on Yhdysvaltain neljän
suurimman lentoyhtiön suurin yksittäinen omistaja. Hän käytännössä kontrolloi
koko toimialaa omistuksillaan. Horisontaalinen omistus on tutkimuksien mukaan
nostanut lentolippujen hintoja 3-12 prosenttia.

Suurin yritys oligopolissa toimii usein hintajohtajana,
jonka esimerkkiä muut seuraavat. Tähän käytännön kartellimaiseen toimintaa
viranomaiset eivät lähes koskaan puutu. Monilla aloilla voi yhdellä tai
muutamalla firmalla olla maantieteellinen monopoli.

Monesti lainsäädäntöä on joko mahdollistanut tai jopa
aktiivisesti suojelemassa yrityksiä kilpailulta. Esimerkiksi vakuutusalalla
tuotteiden myynti yli osavaltiorajojen ei ole sallittua. Finanssipuolella
raskas regulaatio estää pienempien pankkien perustamisen ja siten uusien
pelurien alalle tulon.

Keskittymisen seuraukset ovat vakavia: korkeammat hinnat,
vähemmän alkavia yrityksiä, alhaisempi tuottavuus ja palkkataso, korkeammat
tuloerot ja vähemmän investointeja.

Pienyritykset ja asiakkaat ovat toisella puolella pöytää
suuryritysten, heidän lobbariensa, lainsäätäjien ja viranomaisten kanssa. Tämä
tulee kalliiksi.