# Luettua: Ilmastopaniikki: Hoito-opas
- URL: https://www.petrikajander.com/ilmastopaniikki/
- Author: Petri Kajander
- Date: 2019-04-20
- Language: fi

Ilmastopolitiikkaa
kuunnellessa asiat ovat hyvin yksinkertaisia. Hiilidioksidi on kaiken pahan
takana ja nyt on enää kyse siitä kuinka suuriin ja välittömiin toimenpiteisiin
pitää ryhtyä.

IPCC on hallitusten
välisenä elimenä johtamassa kansainvälistä politiikkaa aiheesta. Kuten
politiikassa yleensä, niin ilmaston tapauksessa kyseessä on isot rahat ja
moninaiset motivaatiot, joskus myös kyseenalaisin keinoin.

IPCC:n tuottamat
ilmastoskenaariot eivät ole ennusteita vaikka sellaisiksi niitä yleensä
käsitetään. Monimutkaiset matemaattiset mallit supertietokoneilla ajettuina
tarjoavat projisointeja, mutta tieteellisen metodin validaatio on niistä
kaukana.

Ilmastomallien
uskottavuutta syö kyvyttömyys selittää historiallisia arvoja. Kuinka voidaan
ennustaa tulevaisuutta, jos niillä ei päästä samoihin lopputuloksiin olemassa
olevan datan kanssa?

Ilmaston on monimutkainen
ilmiö, jota ei kunnolla ymmärretä. Tiede tekee parhaansa, mutta senkin puitteissa
on politiikalla nykyään suuri merkitys. Tutkimusapurahoja on vaikea tai lähes
mahdoton saada, ellei tutkimus mainitse ilmastonmuutosta hakemuksessa.

Suuren yhteisen tarinan
paine ajaa vertaisarvioidut julkaisutkin toisinaan kyseenalaistamaan omaa
integriteettiään. Myös historiallisten lämpöarvotilastojen jälkikäteinen
muuttaminen ei ole vierasta, kuten Huippuvuorilla työskentelevä maantieteen
professori Ole Humlum huomasi noin kymmenen vuotta sitten.

Virtanen haastattelee
tutkijoita, jotka hakevat selittäviä tekijöitä niin kosmisesta säteilystä,
aurinkotuulista, meristä, lustotutkimuksesta kuin luonnonhistoriasta.

Esimerkiksi biologian
professori Antero Järvinen ei näe Lapin luonnossa nyt mitään merkittävää
poikkeamaa siihen, mitä tapahtui esimerkiksi 1930-luvun lämpöisenä kautena.

Ilmasto muuttuu sykleissä
ja ei ole olemassa mitään normaalia kautta. Ihminen lisää hiilidioksidia ilmakehään
ja kukaan ei sitä kiellä. Huolestuttavampaa on tapa, jolla tieteellinen
keskustelu ja faktoihin perustuva tutkimus ilmastosta pyritään tukahduttamaan,
ellei se tue monta kymmentä vuotta yleisölle kerrottua näkemystä.

Osa tutkijoista näkee
merkkejä ilmaston kylmenemiselle, johon tuskin on merkittävästi varauduttu.
Lämpö on lähtökohtaisesti suotuisampi elämälle, mutta kylmä tappaa kasvit ja
elämän nopeasti.

Nobelisti Richard
Feynmanin toteamus on aina hyvä pitää mielessä, mutta erityisesti kun
politiikka rupeaa ohjailemaan tiedettä: Tiede on taitoa olla huijaamatta
itseään.