Luettua: The Myth of Capitalism

January 7, 2019

Vapaa kilpailu on kohta pelkästään teoreettista ainakin Yhdysvalloissa. Vuosien 1997-2012 aikana kaksi kolmasosaa Amerikan teollisuudenaloista oli jo siirtynyt muutaman dominoivan yrityksen hallintaan.

Tepper ja Hearn paukuttavat tilastoihin ja tutkimuksiin tukeutuen, kuinka Yhdysvallat on unohtanut kuluttajan edun ja lähtenyt edustamaan isojen yritysten asiaa. Viimeiset 30-vuotta on ollut yrityskauppojen kulta-aikaa.

Konsolidaatiokaupat menevät läpi heittämällä ja kilpailuviranomaiset ovat käytännössä lopettaneet niiden estämisen. Listattuja yrityksiä on tällä hetkellä absoluuttisesti vähemmän kuin 1970-luvun alussa. 20-vuotta sitten julkisesti noteeratuista yrityksistä yli puolet on kadonnut.

Korkeimmat voitot löytyvät yrityksistä, jotka toimivat kaikkein keskittyneimmiltä aloilta. Warren Buffet on tämän toimintamallin ehkä tunnetuin sijoittaja. Hän keskittyy yrityksiin, jotka voivat suojella omaa toimintaansa uusilta kilpailijoilta ja siten nostaa asiakashintoja. Hän rakastaa monopoleja, duopoleja ja oligopoleja.

Toimialan läpi menevä horisontaalinen osakkeenomistus on konsolidaation uudempia virtauksia. Esimerkiksi Buffet on Yhdysvaltain neljän suurimman lentoyhtiön suurin yksittäinen omistaja. Hän käytännössä kontrolloi koko toimialaa omistuksillaan. Horisontaalinen omistus on tutkimuksien mukaan nostanut lentolippujen hintoja 3-12 prosenttia.

Suurin yritys oligopolissa toimii usein hintajohtajana, jonka esimerkkiä muut seuraavat. Tähän käytännön kartellimaiseen toimintaa viranomaiset eivät lähes koskaan puutu. Monilla aloilla voi yhdellä tai muutamalla firmalla olla maantieteellinen monopoli.

Monesti lainsäädäntöä on joko mahdollistanut tai jopa aktiivisesti suojelemassa yrityksiä kilpailulta. Esimerkiksi vakuutusalalla tuotteiden myynti yli osavaltiorajojen ei ole sallittua. Finanssipuolella raskas regulaatio estää pienempien pankkien perustamisen ja siten uusien pelurien alalle tulon.

Keskittymisen seuraukset ovat vakavia: korkeammat hinnat, vähemmän alkavia yrityksiä, alhaisempi tuottavuus ja palkkataso, korkeammat tuloerot ja vähemmän investointeja.

Pienyritykset ja asiakkaat ovat toisella puolella pöytää suuryritysten, heidän lobbariensa, lainsäätäjien ja viranomaisten kanssa. Tämä tulee kalliiksi.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply