Oikea Todellisuus

Meille näkyvä todellisuus on se oikea juttu. Yhdistämme itsemme siihen sekä vastaamme siihen. Usein tunnemme itsemme epämukaviksi ja on vaikeata mukautua ympärillä olevaan maailmaan. Sisäisesti olemme ahdingossa ulkoisen todellisuuden kanssa. Se ei heijasta meidän sisäistä tilaa.

Läpi aikakausien näkyvää maailmaa on kutsuttu epätodelliseksi tai sitä on kutsuttu illuusioiksi tai mayaksi. Platonin kuuluisa luolavertaus ilmaisee saman tummalla luolalla ja varjoilla, joita ihmiset olivat pakotetut seuraamaan todellisten hahmojen tai ulkomaailman sijaan. Nämä metaforat ovat vaikeita käsittää ja todentaa meille jotka elämme modernissa maailmassa.

Silti mikään ei voisi olla enemmän totta. Ehkä ilmiasu voisi olla toinen, mutta alkuperäinen viesti pysyisi silti muuttumattomana—aina. Tämä näkyvä todellisuus on se jossa kommunikoimme ja havainnoimme. Silti olemme läsnä myös muissa ulottuvuuksissa. Ne eivät ole meille näkyväisiä, mutta yhtä kaikki olemme niiden jäseniä. Fyysisen kehon lisäksi omaamme myös tunteet ja tuntemukset sekä mentaaliset kyvyt. Ne ovat yhtä todellisia kelle tahansa kuin fyysinen maailma itsessään, vaikkakaan emme voi niitä suoranaisesti nähdä.

Eli missä on siis tuo oikea todellisuus ja mitä se tarkoittaa? Maailmaan, jota jokainen ajaton viisaus pyrkii kuvamaan ja viittamaan, on ajatuksien todellisuus. Täällä kaikki luodaan ensin—ne ajatellaan. Vasta tämän jälkeen ilmaisu ja ilmiasu ovat mahdollisia. Ei ole väliä puhutaanko shoppailusta, talon rakentamisesta tai vaikka keskustelusta. Ensin tulee luoda ja tämän jälkeen on kyse vain realisaatiosta riippuen kyseisestä tilanteesta.

Ajatus ilman tunnetta ei ole kokonainen. ’Minä rakastan sinua’ ilman tunnetta on merkityksetön. Samoin tunne tai halu täytyy yhdistää ajatukseen. Yhdessä ne ovat vasta jotain. Tämä pätee yhtä lailla puhumiseen, talon rakentamiseen tai mihin tahansa muuhunkin. (Kolmas tarvittava elementti on voima tai tahto toimeenpanna tai suorittaa asia, mutta tämä vain vihjeeksi tarkkaavaiselle lukijalla koska tämä ei ole aiheen kannalta olennaista.)

Miksi meidän ei tulisi keskittyä ulkoiseen maailmaan vaan puhtaasti keskittyä sisäiseen korkeampaan todellisuuteen? Katsommepa minne tahansa niin aina löydämme viisaat sanat, jotka rohkaisevat katsomaan sisäänpäin tai kuten Pythagoras niin hienosti asian ilmaisi: ”Ihminen, tunne itsesi, ja olet tunteva Universumin ja jumalan.” Tätä ei tule ymmärtää tavalla, että hylätään näkyvä maailma tai siitä eristäydytään. Tarkoituksena on rohkaista keskittymään olennaiseen tai lähteeseen, jossa kaikki todella tapahtuu ja johon voidaan vaikuttaa sekä hallita näkyvää maailmaa.

Aluksi tämä saattaa kuulostaa melko omituiselta tai vastakohtaiselta, mutta mietipä kuinka hyvin hallitset oman maailmasi? Uskotteletko olevasi kontrollissa vai kohtaatko todelliset faktat ja tunnustat, että olet vain havainnoitsija ilmeneville tapahtumille. Hallitsemisen tunne ei ole sama asia kuin todellisen vaikutusvallan omaaminen ja ymmärrys asioiden vaikuttimista. Voitko elää rauhallisen ja onnellisen elämän?

Jotkut ihmiset voivat. Ja he ovat noudattaneen neuvoa. He ovat oivaltaneet, että saavuttaakseen jotain tulee katsoa sisäänpäin ja löytää se ensin sieltä, ja vasta tämän jälkeen on mahdollista materialisoida se ulkoisessa maailmassa yhtälailla. Itse asiassa mikään ei voi estää sitä ilmenemästä, jos tahto on tarpeeksi vahva ja päättäväinen. Miksi tätä on niin vaikea uskoa ja alkaa toteuttaa?

Yksinkertaisesti koska olemme tottuneet elämään ja katsomaan itsemme ulkopuolelle. Pidämme itsestään selvänä, että tekemällä jotain ulkoisessa maailmassa saamme jotain aikaiseksi haluamallamme tavalla. Mutta mitä tapahtuu kun aloitamme toimimaan näin? Luomme ikiliikkujan ilman edes huomaamatta sitä ja mahdollisuutta päästä ulos. Usein vasta lopullisessa epätoivossa ihmiset hakevat ulospääsyn umpikujastaan ja alkavat katsoa sisäänpäin hakeakseen voimaa. Vasta tällöin voi jotain alkaa tapahtua. Syy tähän on hyvin yksinkertainen. Ulkoinen todellisuus on vain pelkkä seuraus toimista, jotka ovat tapahtuneet aiemmin – ts. seuraukset tai heijastukset aikaisemmista ajatuksista ja tunteista. Mikään ulkoisessa todellisuudessa ei voi muuttua niin kauan kuin ajatus- ja tunnerakenteita ei muuteta vastaavasti.

Meidän tulee ’nähdä’ ja ’tuntea’ tai ’tietää’ yhdessä haluttu lopputulos ensin ja vasta tämän jälkeen voi alkaa tapahtua. Jos vain katselet nykyistä näkyvää maailmaa ja otat sen itsestäänselvyytenä ilman mitään luovaa tai palavaa halua niin mikään ei tule koskaan edistymään tai muuttumaan. Itse asiassa usein tapahtuu juuri päinvastoin. Syntyy negatiivinen spiraali – koska asiat näyttävät niin huonoilta tunnen itseni yhä masentuneemmaksi ja niin edelleen. Luonnollisesti positiivinen inspiraatio ja tunteet ovat myös mahdollisia – ja tuolloin vain taivas on rajana, eikös vain?

Miksi tätä on niin vaikea uskoa, edelleen? Koska emme näe oikeaa todellisuutta ja tämän vuoksi emme koe sen olevan merkityksellinen. Ajattelemme, että voimme ajatella, tuntea tai sanoa ihan mitä tahansa haluamme ilman sen kummempaa harkintaa tai merkitystä. Ja katsokaa maailman tilaa tänään! Olemme pystyneet elämään rauhassa ja rakastaen toisiamme joka päivä ja kaikkia kohtaan, pysyvästi?

Ehkäpä meidän olisi aika ruveta harkitsemaan vakavammin viisaita sanoja, joita niin usein on meille toistettu läpi vuosisatojen. Meillä on jopa eläviä esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat saavuttaneet pysyvän onnellisuuden ja tyyneyden tilan. Jopa viimeisin tiede ei kiellä tätä. Einsteinin opetukset ja kvanttifysiikka saavat aikaan ihmeitä, jos haluamme niihin perehtyä. Minkähän takia havainnoijia vaikuttaa havaintoon tai toisin sanoen ajatus vaikuttaa ajattelijaan?

(alkuperäinen The Real Reality)

Tags: , , , , , , ,