Kirja-arvio: Intellectuals and Society

August 28, 2012

Thomas Sowell Standfordin yliopistosta sohaisee varsinaiseen muurahaispesään – älymystön rooliin ja vaikutukseen yhteiskunnassa. Kirjoittaja analysoi älymystön toimintaa historian ja tosiasioiden valossa.

Käsitteiden ja ideoiden parissa työskentelevät ihmiset kuuluvat älymystöön, johon käsitteeseen laajennettuna sisältyvät myös tuomarit, toimittajat ja opettajat. Näillä ryhmillä yhdessä on merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja kulloiseenkin hyväksyttyyn näkemykseen yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä.

Sowellin teos pureutuu aihealueeseen kahden vastakkaisen älymystön näkemyksen kautta. Toinen katsoo älyllisen eliitin tehtäväksi valistaa kansaa ja johtaa yhteiskuntaa tämän pienen piirin tulkitsemaan suuntaan. Tämän mukaan yhteiskunta on täynnä ongelmia, jotka odottavat vain älykköjen oikeaa tulkintaa ja asioihin puuttumista.

Vastakkainen näkemys tunnistaa ihmisten vajaavaisuuden ja yhteiskunnallisilla rakenteilla pyritään minimoimaan ihmisten luomia epätäydellisyyksiä ja olosuhteita. Muun muassa Milton Friedman ja Adam Smith kuuluvat tähän jälkimmäiseen leiriin.

Sanallista akrobatiaa ja argumentteja ilman argumentteja – tässä esimerkkejä tavoista, joilla älymystö pyrkii tuomaan esiin omat visionsa, usein piittaamatta tosiasioista. Vaikutusvaltaiset ihmiset tulkitsevat tilastoja parhaimman mukaan ja unohtavat visioon sopimattomat yksityiskohdat.

Kirja on täynnä konkreettisia esimerkkejä maailmansodista nykypäivään, jossa älymystöllä on ollut suuri vaikutus yhteiskunnan suuntaan – monesti sitä tuhoavaan ja heikentävään. Erona lääkäreihin, insinööreihin ja muihin konkreettisten asioiden kanssa työskenteleviin älymystö on harvoin vastuussa aikaansaannoksistaan. Reaalimaailma tuntuu olevan siltä usein vähän hukassa – ainakin historian valossa.

Kirjoitus on julkaistu Talouselämässä.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply