Kilpailukyvyn happotesti

October 4, 2014
Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn mittari

Olet tilanteessa, jossa saat valita minkä tahansa maan, minne voit muuttaa asumaan. Vertailet vaihtoehtoja ja pohdit erilaisia kriteereitä. Minne muuttaisit?

Kuinka monella valinta kohdistuisi Suomeen? Tämä ajatusleikki tulee erityisen merkittäväksi silloin, kun sinulla ei ole mitään aikaisempia siteitä kyseiseen maahan.

Yllä oleva tilanne on periaatteessa lähes jokaisella maapallon asukkaalla Suomen osalta. Meitä on vain muutama hassu miljoona miljardien joukossa. Olemme pääosin merimatkan päässä, Pohjoisnapaa lähellä ja muutenkin hiukan eristyksissä maailman menosta.

Mitä tarjottavaa meillä on maapallon muille asukkaille? Kuka on valmis muuttamaan pohjoisempaan, kylmempään ja vieraaseen ympäristöön? Millaisia kannustimia tarjoamme tänne tuleville maahanmuuttajille, jotka eivät ole tukiaistemme perässä?

Muuttaisitko nyky-Suomeen Saksasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Singaporesta, Australiasta tai Ranskasta?

Tällainen vertailu asettaa meidät todellisten kysymysten äärelle. Olemme kilpailukykyinen ja dynaaminen yhteiskunta vain, jos ihmiset ovat valmiit vapaaehtoisesti muuttamaan tänne ja luomaan lisää hyvinvointia.

He katsovat, että heillä on paremmat elinolosuhteet ja ympäristö toteuttaa itseään ja luoda uutta vaurautta. Näin tapahtui muutama sata vuotta sitten. Skottilainen insinööri James Finlayson perusti 1820-luvulla tehtaan Tampereelle. Georg Granz Stockmann saapui Lyypekistä ja ryhtyi kauppiaaksi Helsingin keskustassa muutama vuosikymmen myöhemmin.

Yritysten osalta tämä on jo arkipäivää. Globaali kilpailu pakottaa hakemaan parhaat toimintaympäristöt kulloisellekin toiminnalle. Isänmaanrakkaudesta on vähän hyötyä, jos perusasiat eivät tue toimintaa. Asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan yritystoiminnasta, joka ei luo lisäarvoa loppukäyttäjälle. Näin toimii jokainen ostaessaan tuotteita ja palveluilta.

Äänestämme ostopäätöksissä euroillamme ja kerromme yrityksille samalla mitä, miten, missä, kenen toimesta ja kuinka paljon tuottaa palveluita ja tuotteita meille. Jätämme yksityiskohdat tuottajien huoleksi, mutta osoitamme päätöksemme selkeästi: joko ostamme tai jätämme väliin.

Julkinen valta voi vain ohjailla yhteiskunnallista toimintaa. Se voi parantaa tai heikentää kannustimia, elinolosuhteita ja perusrakenteita. Nämä ovat mahdollistajia, joiden varaan todellinen vaurauden luominen rakentuu. Loppukädessä päätökset tekevät jokainen yksilö ja yritys itse. Jos olosuhteet eivät miellytä, jätetään jotain tekemättä tai muutetaan muualle.

Milloin näemme otsikoita, joissa valitetaan liiallisesta yrittäjien, yritysten ja korkeastikoulutettujen työntekijöiden ryntäyksestä Suomeen?

Julkaistu Ajatuspaja Liberan sivuilla.
Kuva: Flickr / Lin.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply