Kirja-arvio: Holhouksen alaiset – Seitsemän näkymää ylisääntelyn Suomeen

December 16, 2012

Suomi näyttäisi olevan EU:n lainsäädäntöintensiivisin maa. Meillä on sotien jälkeen tehtailtu yli 73 000 säädöstä, joita yksikään kansalainen ei ole lukenut kaikkia. Silti meidän oletetaan noudettavan niitä. EU:ta ei kuitenkaan voida syyttää näin vahvasta holhousmaniasta, vaan 88 prosenttia säädöksistä on omaa kotimaista perua.

Raportin kyselytutkimuksen mukaan kansalaiset pitävät valtiota ylisääntelevänä, mutta toisaalta kansalaiset pakoilevat vastuuta. Matti Apunen, yksi raportin kirjoittajista, herättelee valtiouskovaisia horroksesta ja toteaa poliittisen päätöksenteon olevan nollasummapeliä, joka ei lisää vaurautta.

Raimo Sailas mainitsee haastattelussaan, että olemme sääntelyuskovaista kansaa. Ehkä meidän pitäisi säätä laki kaikkien pääsystä taivaaseen. Onnistutaanhan työttömyydestäkin pääsemään eroon lakien voimalla!

Julkaisussa kyseenalaistetaan lainsäädännön prosessia, laatua ja tuloksia. Harvoin myös puhutaan sääntelyn aiheuttamista kustannuksista tai sen asettamista rajoituksista. Frédéric Bastiatia mukaillen, mitä kaikkea jääkään sääntelyn takia tekemättä tai luomatta – montako työpaikkaa jäi syntymättä säädöksen ansiosta?

EU julkaisi 2007 yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen tavoitteen tämän vuoteen loppuun mennessä: yritysten tiedonantovelvollisuuksia tulisi vähentää 25 % ja siten säästää pelkästään Suomessa 900 miljoonaa euroa. Aikaa ei ole jäljellä kuin muutama viikko, mutta tavoitteesta on saavutettu vain noin yhden prosenttiyksikön verran säästöjä.

Mattias Svensson nostaa esiin historiallisia esimerkkejä moraalipaniikista, jota lietsovat erityisesti ”moraaliyrittäjät” kuten toimittajat, poliitikot ja arkkipiispat. Moraalipaniikissa on kyse liioitelluista reaktioista perin tavanomaisiin ilmiöihin. Ruotsissa tanssiminen ja jazz-musiikki oli hyvin vakava ja vaarallinen ilmiö puolivuosisataa sitten. Millehän asioille virnistelemme muutaman vuosikymmenen päästä?

Kimmo Collander kyselee holhouskeskustelun perään. Ketään ei tunnu kiinnostavan periaatteellinen keskustelu yksilön oikeuksista. Ellei yksilönvapautta ruveta tosissaan puolustamaan, emme voi odottaa muuta kuin ykköspaikkaa säädösten ja holhouksen saralla.

Julkaisu on ladattavissa ilmaiseksi.