Browsing Category

Finnish

Luettua: The Money Formula

April 25, 2017

Finanssikriisistä on kohta vuosikymmen, mutta onko siitä opittu perusläksyjä? Finanssimatematiikka ja johdannaiset ovat nykyisten kriisien ytimessä. Jo vuosikymmenen alussa maailman johdannaisten arvo oli 17 kertainen kaikkien pörssilistattujen yritysten arvoon nähden. Tai 170 000 dollaria per asukas, globaalisti.

Wilmott ja Orrell käyvät läpi finanssialan kehitystä ja sen oletuksia historiasta nykypäivään. Itseironinen ja huumorilla höystetty lähestymistapa on valaiseva. Esiin nousee newtonilainen ennalta määritetty mallinnus kauniine ja yksinkertaisine muotoineen yhdistettynä todennäköisyyksiin.

Käytössä on oletuksia historiallisista, käytännöllisistä ja taloudellisen hyödyn näkökulmista, joiden päälle useat finanssimatemaattiset mallit rakentuvat. Itse matematiikka ei ole kovin vaikeaa edes ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijalle. Ehkä juuri siksi hyvin kompensoitu ala kokee alemmuuskompleksia luonnontieteitä kohtaan.

Se näkyy pyrkimyksessä luoda mystiikkaa ja monimutkaistaa asioita tarpeettomasti. Samalla unohdetaan oletukset, jotka parhaimmillaankin ovat yksinkertaistuksia ja pahimmillaan täysin vääriä esityksiä reaalimaailmasta. Myös perusymmärrys rajoitteista joko uupuu tai se soveliaasti uhrataan henkilökohtaisen edun tai työpaikan säilyttämisen puolesta.

Finanssivalvonnasta ei paljastu myöskään kovin vahvaa kuvaa. Perusfinanssinörtti tienaa valvovan viranomaisen vuosipalkan verran kuukaudessa. Paras tietous valuu yksityisen sektorin toimijoille ja hyvin pitkään finanssitalot ovat saaneet valvoa käytännössä itseään omilla riskimalleillaan.

Osa alan aikapommeista tikittää samoista syistä kuin muuallakin. Monella on paljon pelissä omien uskomusten, työuran tai maineen muodossa. Vääriä teorioita, malleja tai virheitä ei ole kiva korjata. Lyhyen tähtäimen suurten voittojen mahdollisuus houkuttaa unohtamaan pitkän tähtäimen haitat, jotka yleensä jäävät muiden maksettavaksi. Vähän kuin politiikassa.

Luettua: Built to Grow

January 10, 2017

Strategiakonsultti Royston Guest avaa työkalupakkinsa menestysreseptiin kasvuyrityksille. Paketti sisältää käytännöllisiä esimerkkejä, jaettuja kokemuksia ja helposti lähestyttäviä toimintamalleja.

Guestin malli on kokonaisvaltainen yhdeksän eri osa-alueen strategiakokonaisuus. Jokainen on tärkeä visiosta hallintoon, mutta vain vahva ymmärrys omista tavoitteista ja suunnitelmallisuus tuovat pitkäaikaista menestystä.

Strategisesti yrityksen pääasiallinen tarkoitus on houkutella, maksimoida ja pitää oikeat asiakkaat. Kaikki tähän lisäarvoa tuova on investointia. Muu on kulua.

Toisena johtavana ohjenuorana Guest pitää yksinkertaisuutta. Selkeys auttaa kommunikaatiossa. Menestyvät organisaatiot ovat myös asiakaslähtöisiä ja suunnittelevat toimintansa asiakkaan näkökulmasta ulkoa sisäänpäin.

Onko yrityksesi paras valinta työantajana, toimittaja tai sijoituskohteena? Näitä voidaan pitää mittareina kokonaisvaltaisesta onnistumisesta. Vahva yrityskulttuuri ja yrittäjähenkinen organisaatio tuottaa tulosta.

Menestys koostuu osasista, mutta pitkäaikainen kasvu vaatii jatkuvaa uudistumista ja nykyisten mallien kyseenalaistamista. Asioiden mitattavuus ja testattavuus auttavat skaalautumisessa sekä päätöksenteossa.

Samoin kurinalainen toteutus, joka on johdonmukaista toimissa ja myös pidemmällä aikavälillä.

Liikkuvia osia on paljon. Kaikkea ei voi toteuttaa tai omaksua kerralla, mutta joka osa-alueeseen löytyy eväitä. Kirjan vahvuutena on strategiapuolen painotus ja ohjeet sen mallintamiseen.

Suorittavan puolen oivallukset ja vinkit eivät ole yhtä kattavia, mikä toki on ymmärrettävää laajan ja kokonaisvaltaisen aihealueen osalta.

Guestin teos toimii hyvänä käsikirjana ja inspiraation lähteenä. Erinomaiset pisteet tulevat myös lisämateriaalista sisältäen kirjan mallit ja kaaviot ladattavassa muodossa.

Luettua: Progress

September 25, 2016

ProgressHyvät uutiset eivät myy. Johan Norberg käy läpi kymmenen syytä katsoa tulevaisuuteen positiivisesti. Viralliseen tilastoihin ja tutkimuksiin pohjautuen viime vuosikymmenten kehitys on ollut päätä huimaavaa ihmiskunnan historiassa.

Tosin harva tietää siitä. Yhdysvalloissa vain viisi prosenttia tiesi maailman köyhyyden puolittuneen kahdessa viime vuosikymmenessä. 60 prosenttia uskoi sen tuplaantuneen. Tilanne ei radikaalisti muutu myöskään Euroopan kohdalla. Ruotsin vastausluvut ovat samaa luokkaan koulutustasoon tai ikään katsomatta.

Vielä 1600-luvun lopussa Suomessa suuret kuolonvuodet korjasivat kolmanneksen ja neljänneksen välillä väestöstä. Viime vuosisadan suurin innovaatio saattaa olla Carl Boeschin Nobel-palkittu lannoitekeksintö. Sen avulla maapallon väestö on pystynyt kasvamaa 1,6 miljardista 6 miljardiin 1900-luvun aikana.

Enää vain viidennes kehittyvien maiden aikuisista on lukutaidottomia. 70-luvulla määrä oli puolet väestöstä. Seuraavan sukupolven aikana ongelma katoaa laajassa mittakaavassa.

Sanitaation ja puhtaan juomaveden vaikutus on huima. Keniassa elinikäodotteeseen on tullut vuosikymmen lisää 2003 ja 2013 välillä. Rooman ja Kreikan aikoina se oli 18-25 vuoden välissä. Ennen 1800-lukua missään maassa et voinut odottaa eläväsi yli 40-vuotiaaksi. Vielä 1900-luvun alussa elinikäodote oli 31-vuotta maailmanlaajuisesti.

Väestönkasvu 50-luvulta tähän päivään 2,5 miljardista seitsemään on seurausta kuolleisuuden laskusta kehittyvissä maissa. Samoin väestönkasvun hidastuminen seuraa väestön vaurastumista, perhekuntien koko laskee tulotason kasvaessa.

Lähes yhdeksän kymmenestä kiinalaisesti eli köyhyydessä vielä 1981. Nykyään enää vain yksi kymmenestä. Vastaavaa parannusta on tapahtunut myös väkivallan vähenemisessä, ympäristössä, yksilöiden vapaudessa ja tasa-arvossa maailmanlaajuisesti.

Muutokset ovat vain liian hitaita lööppiotsikoihin.

Luettua: Sijoita kuin guru

August 1, 2016

Sijoita kuin guruKotimaisissa sijoittajapiireissä tunnetut nimet Karo Hämäläinen ja Jukka Oksaharju ovat hakeneet kahdeksan eri näkökulmaa sijoittamiseen. Sijoita kuin guru käy läpi keskeiset teesit ja soveltaa niitä pääosin kotimaisin esimerkein.

Mukana on kovia nimiä Benjamin Grahamista, Warren Buffetista, Peter Lynchiin, Philip A Fisheriin ja Robert Shilleriin. Aiheeseen perehtyneelle pääosa on kertausta ja hyvää kiteytystä yksissä kansissa.

Esipuheessa Björn Wahlroos toteaa, että nollakorkojen maailmassa tulevaisuuden merkitys lähestyy tärkeydessään nykyisyyttä. Pääosa riskistä keskittyy nykyään teknologiseen epävarmuuteen.

Tältä radikaalilta epävarmuudelta ei voi suojautua kuten korko- tai valuuttariskiltä. Jäljelle jää vain enemmän tai vähemmän epätäydellisiä toimintamalleja ja ohjeita, joita voi soveltaa eri tilanteissa.

Sijoittamisessa voi menestyä monella strategialla, jonka ammattilaisten osittain keskenään ristiriitaiset tavat osoittavat. Aktiivisijoittamisessa harkinta, pohjatyö ja kylmä pää auttavat pitkälle.

Oksaharju tarjoaa kirjan lopussa eri markkinatilanteisiin sopivan synteesin opeista. Keskeistä on tietää mitä tekee ja miksi. Yleensä opportunistia palkitaan. Etenkin, jos hän on mielellään aina vähän väärässä.

Sijoittamiseen pätee sama kuin alennusmyyntiin. Kannattaa ostaa vain sellaista, joka on itsellä juuri sopiva ja hinta kohdallaan. Joskus kannattaa kassan pullistella ja odotella oikeaa hetkeä. Ajoitusta tuskin saa kohdalleen, mutta pitkällä aikavälillä taitava voi kääntää ajan edukseen.

Pitkällä aikavälillä osakesijoitukset tuottavat historiallisesti parhaan reaalituoton (6,6%). Tosin heikkojen tuottojen kausi voi olla elinaikana myös 15-20 vuotta.