Browsing Category

Finnish

Luettua: The Bitcoin Standard

June 19, 2018

Tämä ei ole vain yksi Bitcoin-kirja muiden joukossa. Nassim Nicholas Taleb lataa kovilla heti esipuheessaan: vanhan vallan viimeinen linnake, raha, ei ole enää sen monopoli ja siten se tarjoaa meille lopuille vakuutuksen orwellmaista tulevaisuutta vastaan.

Bitcoin toi ihmiskunnan historiassa ensimmäisen kerran todellisen kovan (digitaalisen) rahan, joka jättää myös kullan taakseen. Sitä ei ole mahdollista tuottaa lisää kysynnän kasvaessa. Se toimii automatisoituna keskuspankkina, jonka rahapolitiikka on ennustettavaa ja jonka käytössä ei tarvitse luottaa kehenkään kolmanteen osapuoleen.

Ammous käy läpi rahan historiaa, talousteoriaa ja –historiaa pakaten sivut täyteen asiaa ilman harhapolkuja tai epäolennaisuuksia. Kirja asettaa Bitcoinin oikeaan viitekehitykseen ihmiskunnan historiassa, taloudessa ja vaikutuksessaan tuli se lopulta menestymään tai ei.

Bitcoin poistaa makrotaloustieteilijät, poliitikot, presidentit, vallankumousjohtajat, sotilasdiktaattorit ja TV-ankkurit rahapolitiikasta. Yhdeksän vuoden aikana se on kasvanut vapaaehtoisesti verkostoksi, joka on arvoltaan suurempi kuin monet kansallisvaltioiden valuutat.

Bitcoinin itsenäisyys ja riippumattomuus yhdestäkään kolmannesta osapuolesta yhdessä ennalta määrätyn inflaatiopolitiikan kanssa tekee siitä luontaisen varantovaluutan.

Korkeat siirtokustannukset ja hidas maksujen vahvistus eivät tee siitä jokapäiväistä maksuvälinettä. Näihin nykyiset pankit ja uudet fintech ratkaisut tarjoavat keskitetympiä, nopeampia ja tehokkaampia ratkaisuja.

Bitcoinissa ei ole vastapuoliriskiä ja se tarjoaa suurille transaktiolle lopullisen suorituksen minuuteissa. Siten se on todellinen vaihtoehto maksuissa keskuspankkien ja suurien kansainvälisten rahoituslaitosten välillä.

Kilpailu on saapunut keskelle keskuspankkien ydintoimintaa Bitcoinin muodossa ja se on riippumaton globaali osapuoli kaikille kansallisvaltioille ja niiden poliittiselle ohjaukselle.

Luettua: The Insurtech & Wealthtech Book

June 13, 2018

Parin vuoden takainen The Fintech Book on saanut jatkoa. Nyt tarkastellaan varainhallinnan ja vakuutusalan tulevaa myllerystä.

Formaatti on sama eli lyhyitä artikkeleita monelta alan toimijalta. Toistoa on paljon ja kirjoitusten laatu vaihtelee. Joukossa on helmiä, riittävästi pohdiskeltavaa ja uusia näkökulmia läpikäymiseen.

Alan läpileikkauksen kannalta on mielenkiintoista huomioida, mistä puhutaan, miten ja mistä vaietaan. Molemmissa keskitytään paljon muotisanoihin lohkoketjuista, roboneuvonantajiin ja muihin teknologisiin parannuksiin.

Isommat oivallukset näistä kahdesta alasta tarjoaa vakuutuspuoli. Erittäin konservatiivisena ja kankeana itsekritiikin kohteena se myös tulee uudistumaan hyvin merkittävästi.

Tulevaisuuden vakuutuksille käy kuin öljylampuille sähkön saapuessa ensikerran. Valosta tuli palvelu ja se häipyi taka-alalle. Vakuutukset sisällytetään muihin palveluihin ja tuotteisiin, ovat tapauskohtaisia ja automaattisia.

Vahinkojen korvaamisesta siirrytään ennakointiin ja riskien hallintaan. Pystyvätkö nykyiset vakuutusjätit muuntumaan vai vievätkö uudet pelurit markkinat jää nähtäväksi.

Varainhallintapuolella sodanjälkeiset sukupolvet siirtävät varallisuutta merkittävissä määrin tulevina vuosina. Se tarjoaa mahdollisuuksia, mutta vastapuolella on aktiivisesti hallittujen varojen ala-arvoinen performanssi. Yhdysvalloissa 98,9% aktiivirahastoista alisuoriutuivat kulujen jälkeen.

Passiiviset rahastot ja AI-pohjaiset neuvonantopalvelut puristavat marginaalit minimiin ja varainhallintopuolen nykyiset mallit ovat häviävässä taistelussa nuorempien sukupolvien muuttuneiden odotusten ja mobiilipohjaisten palveluiden kanssa.

Clayton Christenseniä vapaasti lainaten: uuden liiketoimintamallin kehittäminen on hankalinta vanhan keskeltä.

Luettua: Megatech

December 18, 2017

Miltä näyttää yksityisyydensuoja, kun virtuaalitodellisuus on jokapäiväistä? Palveluntarjoajilla on täysi näkyvyys kaikkeen mitä näemme, teemme ja koemme. Nykyiset kameravalvonnat ja valtioiden urkinnat ovat pientä siihen verrattuna, mitä on tulossa.

Megatech yrittää tuoda esiin muutoksia ja mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, joita seuraavat 30 vuotta ovat tuomassa. Miltä maailma näytti 80-luvulla verrattuna tähän päivään? Ääripäät tuovat kontrastia ja toisaalta nykyhetkestä lineaarinen ennustaminen vahvistaa liiaksi teknologian saavutuksia juuri nyt.

Kirjan mielenkiintoisinta antia ovatkin isommat trendit ja mahdollistajat. Teoreettisen fysiikan ymmärryksemme avaa uusia materiaaleja ja teknologisia hyppäyksiä, kunhan laskentateho ja simuloinnit kehittyvät.

Biologisella puolella geenien muokkaus ja ihmisen varaosien tuotteistaminen on vielä hyvin alkumetreillä. Näiden askelmerkit ovat kuitenkin jo nähtävissä, ja niistä tulee arkipäivää vuosisadan puoliväliä lähestyttäessä.

Ihmiskunnan näkökulmassa tapahtuu suuri muutos ja sen seuraukset ovat arvaamattomat, kun lähdemme muille planeetoille. Ensimmäisen maan ulkopuolisen siirtokunnan perustaminen asettaa meidät monien eettisten ja moraalisten, mutta myös käytännöllisten kysymysten äärelle.

Teknologia on lopulta vain neutraali mahdollistaja. Suuret päätökset jäävät ihmisille. Viimeisen sadan vuoden aikana olemme pääosin kehittäneet teknisiä kyvykkyyksiä. Yhteiskunnalliset instituutiot laahaavat pääosin yli sata vuotta sitten muodostuneiden tarpeiden, oletusten ja ajatusmallien pohjalta.

Massakoulutus, julkiset palvelut ja yhteiskunnan perustehtävät – miten näiden pitäisi mukautua tarpeisiin nyt ja tulevaisuuden yksilöllisessä ympäristössä?

Artikkeli julkaistu Talouselämässä.

Luettua: Out of Our Minds

November 16, 2017

Sir Ken Robinson piti 2006 Ted Talkin Tappaako koulu luovuuden?, jonka on nähnyt arviolta 400 miljoonaa ihmistä 160 maassa. Out of Our Minds pelastaa monen päivän. Kirjan teesinä on luovuuden monet muodot ja kuinka vähän hyödynnämme kaikkien potentiaalia.

Mistä johtuu, että pääosa lapsista pitää itseään luovina, mutta useat aikuiset eivät? Kykyjen tuhlaaminen ei ole tarkoituksellista, vaan järjestelmällistä. Koulujärjestelmät perustuvat pääosin vanhoihin malleihin ja tarpeisiin.

Monessa maassa pyritään kasvattamaan akateemisen koulutuksen määrää. Politiikkaa saattaa toimia, mutta oppilaat eivät siitä hyödy. Työnantajatkaan eivät löydä luovia, hyvin viestiviä tiimityöläisiä, jotka mukautuvat uusiin tilanteisiin ja omaavat hyvän itseluottamuksen.

Ei ole yllätys, ettei perinteinen akateeminen koulutus vastaa näihin tarpeisiin. Sitä ei ole suunniteltu siihen.

Robinson määrittää luovuuden prosessina alkuperäisistä ideoista, joilla on arvoa. Tyypillisesti ne ovat aluksi outoja ja massojen vieroksumia. Joskus kestää sukupolvia ennen kuin ne hyväksytään osaksi kulttuuria ja yhteiskuntaa arvojen ja tapojen muutosten myötä.

Luovan johtajuuden periaatteita löytyy lähes joka sormelle:

1) Jokaisella on luovaa potentiaalia
2) Innovaatio perustuu mielikuvitukseen
3) Voimme kaikki oppia olemaan luovempia
4) Luovuus kukoistaa moninaisuudessa
5) Luovuus rakastaa yhteistyötä
6) Luovuus ottaa aikansa
7) Luovat kulttuurit ovat notkeita, uteliaita ja vaativat omaa tilaansa.

Opetuksen tarkoituksena ei ole täyttää tankkia ja tyhjentää sitä loppuelämää, vaan elää myös nyt, olit sitten lapsi tai aikuinen.