Innovaatioista puhutaan paljon, mutta konkreettiset tulokset ovat ristiriidassa politiikkojen korulauseiden kanssa. Uudet keksinnöt ja yhteiskuntaa hyödyttävät tuotteet ja palvelut syntyvät yksilöiden ponnistelujen ja työn tuloksena—eivät valtion toimesta. Pello peloton ei käskemällä luo uutta—hän jättää vain innovaatiot tekemättä. Todellinen kustannus yhteiskunnalle onkin kaikki ne palvelut ja tuotteet, joita ei tehdä—laskien näin kaikkien elintasoa—kuten konsanaan Ayn Randin Atlas Shrugged klassikossa, jossa yrittäjät yksi toisensa jälkeen häviävät jättäen jäljelle vain byrokraatit pyörittämään yhteiskuntaa.
Financial Timesin viimeisin Suomi-raportti on aika hurjaa luettavaa. Väestö ikääntyy, hyvinvointipalvelut rasittavat raskaasti taloutta, tuottava teollisuus siirtyy ulkomaille, suomalainen lainsäädännöllinen liiketoimintaympäristö on erittäin jäykkä sekä kokonaisverorasite yksi maailman korkeimpia. Kuorrutuksena päälle raportti mainitsee vielä ulkomaisten sijoitusten vähäisen kiinnostuksen Suomea kohtaan.
Suomalaisissa yrityksissä on keskimäärin kuusi työntekijää ja 99,7 prosenttia kaikista yrityksistä työllistää alle 250 henkeä. Isoja yrityksiä on vain vajaa 600 ja nämä työllistävät 40 prosenttia yksityisestä sektorista. Kansainvälisesti vertailtuna vain hyvin vähäinen määrä suomalaisista yrityksistä kasvaa keskikokoiseksi (50-249 työntekijää) tai suuriksi. Kasvuyritysten työllistävä vaikutus on huomattava näiden luodessa merkittävän osan uusista työpaikoista sekä lisäten tuottavuuden kasvua sekä uutta vaurautta yhteiskuntaan.
Tekesin vuoden takainen Victa-raportti vertasi Suomea Israeliin sekä Massachusettsin osavaltioon Yhdysvalloissa. Kaikille näille on yhteistä lähes samat asukasmäärät, innovaatioympäristö sekä vuosittaisten uusien yritysten määrä. Merkittävimmät erot tulivat eroon markkinapohjaisissa, konkreettisissa, tuloksissa. Keskimääräinen alkuvaiheen investointi yritykseen oli Israelissa 2,8m dollaria, Massachusettsissa 6,2m ja Suomessa 0,3m dollaria. Kokonaisvolyymit pääomasijoituksille olivat vastaavasti Israelissa $1 650m, Massachusettsissa $2 400m ja Suomessa 220m taalaa. Ja lopuksi vielä merkittävimmät tulokset eli kuinka yritykset ovat kasvaneet ja kansainvälistyneet mitattuna listattujen yritysten määrällä Nasdaqissa (suluissa ylipäätänsä vuosittaiset pörssilistaukset): Israel 100 (35), Massachusetts 60 (9) ja Suomi 0 (1).
Institutionaalinen pääomasijoitustoiminta on merkittävä ja tärkeä osa yritysten kasvua ja rahoitusta. Se ei kuitenkaan ole ainoa ja välttämättä edes tärkein—ainakaan alkuvaiheen yrityksille. Kansainvälisesti yksityishenkilöt, myös bisnesenkeleiksi kutsutut, ovat merkittävä elinehto uusille innovaatioille ja hankkeille ennen kuin ne ovat pääomasijoittajalle kelpaavassa kasvuvaiheessa. Bisnesenkelit sijoittajat muutamasta sadasta tuhannesta muutamaan miljoonaan yrityksien alkutaipaleella. Arviot enkelisijoitusten suhteesta institutionaaliseen alkuvaiheen kasvuyrityssijoituksiin vaihtelevat sen samansuuruisuudesta aina 30-40 kertaiseen volyymiin saakka. Näin siis maailmalla. Suomalaisia tilastoja en ole nähnyt, mutta mihinkään runsaudenpulaa yksityissijoittajista en ainakaan oman kokemukseni perusteella ole törmännyt.
Kehitysmaille on tyypillistä pula pääomasta, ei innovaatioista. Usein syytetään yrittäjää huonosta riskinotosta, rimakauhusta tai ties mistä syystä ettei kasvua synny. Harvoin keskustellaan siitä onko yksityishenkilöillä riittävästi verojen jälkeistä nettovarallisuutta pakollisten elinkustannusten jälkeen, jota he voivat vapaasti sijoittaa muun muassa uusin hankkeisiin. Suomessa julkinen valta on merkittävässä roolissa nuorten kasvuyritysten rahoituksessa, koska yksityistä rahaa ei tunnu löytyvän. Tulokset ovat selkeästi näkyvissä. Uudet innovaatiot tarvitsevat pääomia ja ilman riittävää yksityistä sijoitusvarallisuutta hankkeet jäävät toteuttamatta tai kitumaan. Ehkä vika ei olekaan yrittäjissä, vaan konkreettisten mahdollisuuksien puuttumisessa. Suomessa on vaurautta, mutta se kerätään veroina ja maksuina kansalaisilta julkisvallan käyttöön sekä pakollisiin eläkerahastoihin. Kasvuryityksen perustaminen täysin ilman julkista rahaa on Suomessa (lähes) mahdotonta.
No Comments